Joskus vaan tuntuu niin hankalalta saada tehdyksi yksinkertaisiakin asioita, ja lopulta päädyn vain lykkäämään niitä eteenpäin. Erityisesti monen eri asian hoitaminen yhtä aikaa tuntuu toisinaan mahdottomalta.
Silloin en pysty ajattelemaan järkevästi, ja lopulta löydän vaan itsensä makaamasta lattialta tuijottaen kattoon. Lopulta on kuitenkin pakko ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhdistäytyä. Jostain sitä intoa kuitenkin aina löytyy. Äkillisessä tarmon puuskassa hoidetaankin sitten kaikki mahdollinen, jonka jälkeen iskee helpotus: "Selvisin tästä!"
